torstai 28. lokakuuta 2010

Butterfly and flowers tattoo


Tässä tuore kuva uusimmasta värityksestä.
Eilen kävin rentoutumassa, kyllä oikeasta rentoutumassa tatuoijalla. Vanha kuva sai jatkoa,nuorimman tyttären nimen, pikkuiset kukat ympärille ja kolme perhosta.
Miltei nukahdin tatuointituoliin Tuota kättä on hyvä jatkaa alaspäin ja toivottavasti vielä tämänvuoden puolella. Mielessä on monta kuvaa.
Piipahdin myös Second Hand Doris & Dukessa.
Aivan hirmusti oli tullut uutta vaatetta,kenkiä, laukkuja ym. Ostin kuitenkin vain yhden helminauhan ja leobardikuosisen satiinipaidan. Niistä kuvaa myöhemmin.

Nyt vedän hiuspannan päähän ja siivoan sen minkä kerkiän.
Miksi aina jätän kaiken viimetippaan?!!? Huomenna täytyy alottaa leipominen,kun kumpaisenakin päivänä viikonloppuna saadan 2-vuotis tyttären synttärivieraita :)

tiistai 26. lokakuuta 2010

Samettihamonen esikoisella


Kyhäsin leobardikankaasta esikoiselle hamosen. Tämmönen siitä sitten tuli. Samettinauha on kivan joulunpunainen!
Porvoossa on suloinen pikkuinen Nappi-Aitta. Siellä hukkuu yksitoistaan ihastuttavampiin nauhoihin ja nappeihin. Onneksi itse jouduin taas kerran asioimaan pikapikaa nuorimpien nukkuessa vaunuissa. Saattaa olla että olisin muuten ostellut itseni vieläkin köyhemmäksi.

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Viikonlopun hetkiä ja kirpputorilöytöjä





Kirppareilla käynti on sattuneesta syystä vähentynyt. Mutta sen kerran kun pääsee niin aina tuntuu löytyvän jotakin kivaa.
60-luvun laukku lähti viidellä eurolla.
Sisus mustaa paksua samettia.

Puna-oranssisävyinen leobardikangas maksoi 2 euroa, ja siitä voisi ommella vaikka parit sohvatyynyn päälliset, tai tytöille mekot.

Kulunut viikonloppu on ollut niitä ihania viikonloppuja joiden ei toivoisi päättyvän.
Hetkiä rakkaiden ihmisten kanssa. Kulinaristisia nautintoja Cafe Gabriolessa, passion-juustokakkua & mustaa luomuteetä. Hetkiä sohvalla miekkosen +lasten, hauskan lastenelokuvan parissa.
Hyvää mieltä, helliä hetkiä.. sateen raikastamaa ilmaa. Anopin puusauna ja ihana hiukset pehmeiksi jättävä tyrnishampoo ja tyrnihoitoaine.

Keskiviikkona käsivarsi saa uutta väriä, vihdoin :))

perjantai 22. lokakuuta 2010

Vivien Holloway


Vihdoin sain Vivien Hollowaylta postia. Hame oli vielä ihastuttavampi kuin osasin odottaa. Tästä tulee varmasti lempihamosiani. Meillä oli mukava ilta Amarillossa ystäväparin kihlajaisia viettämässä. Lahjaksi annoimme Tommy Tabermanin Runoja Rakastuneille.
Edesmennyt runoilija jää Suomalaisten sydämiin, ja kirjallisuuden historiaan pysyvästi.

Flunssa alkaa olla pikkuhiljaa selätetty. Melkein kaikki lehdet on varissut maahan. Tämä hetki syksystä saa aikaan kaihomielen, kaipuun ja ikävän. Oikeastaan se on aika ihanaa omalla tavallaan. Viikonpäästä käännetään kelloja.
Viikon päästä minun keskimmäinen pikkuinen Matami-mimmi täyttää kaksivuotta.
Meillä on juhlia koko loppuvuodeksi, kalenteri näyttää mukavalta.

Iloista viikonloppua!!

tiistai 19. lokakuuta 2010

Henkselihame ja laukkuja.







Blogitaukoa pitänyt. Tuntuu nämä elektroniikkalaitteet hajoilevan yksi toisensa jälkeen.
Ja jälleen joku influenssa inhottavuus on löytönyt tiensä meille.

Syksy on niin minun vuodenaikan, imutta näköjään tämäkin syksy tuo kaikenmaailmaan taudit tulleessaan. Odotan henkselikynähametta Vivien Hollowaylta, mutta sitä odotellassa päätin vääntää jonkinlaisen samanhenkisen kapistuksen itse. Tuo kangas on pyörinyt kaapissa jos jonkinaikaa, ja nytpä löysi tiensä tähän hamoseen. Henkselit on ihan ommeltu kiinni,napit vaan koristuksena.


Nämä pari laukkua on taannoisia kirpparilöytöjä.
Mietin tässä, että voisin ehkäpä myydä jotakin pois enkä vaan täytellä omia kaappeja.
Mekkojakin on kertynyt jonkinverran, mitä en oikein enää varmaan tule käyttämään.
Järjestetäänköhän Ofelia-market jälleen joulukuussa? Ehkäpä sinne siis myymään, ja tietysti ostamaan.
Toivottavasti Vivien Hollowayn hame kotiutuu perjantaiksi, pääsisin sitä ystäväpariskunnan kihlajaisiin ulkoiluttamaan.

Tätä viikkoa vietetään villasukat jalassa ja teekuppi kädessä. Voi,jospa huomenna olisi aikaa istua tähän koneen ääreen pariksitunniksi, lukea rauhassa rakkaita blogeja,haaveilla ja ihastella.
Niin ja huomenna raahaan itseni vaikka toinen jalka haudassa tatuointiliikkeeseen varailemaan ensiviikolle aikaa ;) Suunnitelmat kuvan suhteen on hieman muutttuneet, ja Neitsyt Maria jää vielä odottamaan aikaansa. Kaikki aikanaan.









lauantai 9. lokakuuta 2010

Saippuoita ja kuppivärkkäilyjä




Sanna-Marin innoittamana hain saippuamassaa uudesta askartelukaupasta ja vietin perjantai-illan leikkien saippuantekijää. Vol Beat soi taustalla ja ilta oli uskomattoman rentouttava.
Ratulassa oli joskus kahvisaippuan tekoa ja sen ohjeen mukaan toimin.
Kahvinpurut vaan tuntu nousevan massan pintaan?!?! mikä neuvoksi?
Käytin koko massan ja nyt vähän harmittaa,että olisihan siitä voinut tehdä muitakin saippuoita. Ehkä on pakko hakeaa massaa lisää,kun kerran vauhtiin pääsi.
Muotteina käytin sinkkisiä pieniä kukkapurkkeja ja yhtä pientä leivosvuokaa. Sain jopa saippuat irti kuumaa vettä apua käyttäen. Tuollaisia pyöreitä sitten leikkasin niistä. Ja leivosvuokasaippuasta tuli kyllä kivanmallinen. Saisi vaan olla noita vuokia enempi kun yksi. Ihan kivat saippuat tuli ensikertalaiseksi ;)

Ajan Patinaa kirjaakin Sanna-Mari on ylistänyt ja olihan se pakko myös itselle ostaa.
Saippuakupit siis syntyivät kirjasta ideoiden. Toinen kuppi on Arabian Valmu-sarjaa ja toinen kuppi+lautanen Englantilaista Chippendale tyyliä.

Täällä vietetään sunnuntai tuoksutellen Oriflame kuvaston tuoksunäytteitä,tilausta tehden.ulkoillen (ilma näyttääkin siltä että saa vetää punaisen pitkän sadetakin niskaan),ja tehden kirpparikierros Mäntsälään,ehkäpä Hyvinkäälle.
Nyt olisi intoa väkertää,ommella jne. enemmän kun aikaa...höh,voisko vuorokauteen saada lisää tunteja.
Ihanaa sunnuntaita!!

tiistai 5. lokakuuta 2010

Kaste






Tyttäremme kastettiin sunnuntaina ja nimeksi tuli
Eevi Audotja Roseliin Oljakka.
Mies ehdotti nimeä Eevi. Lyhyt,helppo, ja niin kantajanta näköinen.
Audotja nimi kulkee suvussa ja juontaa juurensa Karjalaan. Äidin isän äiti oli Audotja,ja hänellä oli 16 lasta! Vanha vanha nimi, ja väestörekisterin tiedoistakin löytyy kasteen saaneita Audotjoja vain vähän. Roseliin päättää etunimet mielikuvana kauneudesta ja hyvyydestä.
Tilaisuus oli kaunis ja jossain määrin haikea. Mahtoiko nämä nyt sitten olla viimeiset oman lapsen kastejuhlat.