Doris & Duke and my friend Baby shower

Doris & Dukessa. Valtavan suloinen pikkuputiikki Porvoon vanhassa kaupungissa.
Kuvia en sisältä napannut, kun ei sattunut kameraa olemaan mukana.Tänään aamuvarhaisella kävelin koiran ja lastenkanssa putiikin ohi,sain sentään ulkoikkunasta kuvaa. Liikkeessä on kauniita uusvanhoja peltipurkkeja. Aika hinnoissa ovat.
Kirpparikamaa, ja ihan aitoa vintagea. Löysin tämän 40-luvun solmittavan paidan puunapeilla. Punainen kiiltonahkalaukku kuin karkki, makeanhimo iski!
Zaran satiinikolttu, jossa tunnen olevani kuin yöpaidassa!
Todella kauniit kukkakankaiset kengät (lapussa luki 1935) jäivät houkuttelemaan ja ajettilin vihjaista jos mieheni haluaisi yllättää kun vauva on syntynyt. Sairaalaan piristystä.

Eilen vietettiin ystäväni vauvajuhlia. Amerikkalainen tapa voisi näkyä Suomessakin enemmän. Mikäs sen mukavampaa kun yllättää ystävä, syödä hyvin ja seurustella.
Varsinkin ensimmäisen lapsen kohdalla tälläinen juhla on varmasti mieluisa. Pikkupaketteja tulevalle nyytille.

Naisen elämää

Haluan esitellä uuden nylonunelmani. Persikanvärinen kaksikerroksinen nylonalushame kotiutui tänään. Tilasin tämän suloisuuden,naiseudenkorostajan Mirjamin Kammarista.
Minusta hintataso on kyseisessä verkkokaupassa aika kohdillaan.
Ja mikä ihaninta,tilauksen yhteydessä tulee jokakerta "pikkuporkkana",tälläkertaa vaalea persikkainen helmiriipus. Minä en voi olla ilahtumatta kylkiäisistä.
Mikään ei ilahduta tällähetkellä niin paljon kuin vaatteet jotka olen ostanut/ommellut raskaanaollessa. Joihin tiedän/toivon mahtuvani loppusyksystä.
Olo alkaa olla suorastaan kuin valaalla. En mitenkään voi sanoa nauttivani suuresti tästä olotilasta,vaikka tiedän sen olevan kaikenarvoista.
Tuleva kummipoikani syntyi viimeyönä ja kyllä tämä täti oli niin tohkeissaan ennen kello viittä aamulla ettei enää uni tullut.
Mies lähti varpajaisiin, ja minä olen ollut tänään erityisen ahkera (lieneekö jotain varpajais stressausta). Olen käynyt vauvanuttuja läpi, järjestänyt eteisen kaapit ym.
Keskeneräisiä juttuja on paljon,liekö perintöä äidiltä tämä "tuhat rautaa tulessa".

Tänään vierailin ensimmäistä kertaa ihan kotikulmilla sijaitsevassa vintage/second hand puoti Doris & Dukessa. Liike on ollut jo parikolmekuukautta Porvoossa,mutta en ole aiemmin uskaltautunut. Tai lähinnä lapsien takia en pikkuruiseen putiikkin ole ängennyt. Tänäänpä änkesin! ;) Huomenna postaus Doris & Dukesta, ja ehkä ihan pikkuisen löydöistä! ;)

Juhannusta edeltäen.

Tänään olen siivoillut ja hakenut juhannuksen selviytymispaketin.
Juhannuslukemistoon kuuluu tänävuonna Paolo Coelhon Zahir ja Kesäkodin Lumo.
Ihastuin Coelhoon saatuani toissajouluna Alkemistin. Mieltäseisauttava kirja, ja jos jonkinlainen "raamattu". Jotenkin tyyliin jokainen voi ammentaa Coelhon kirjoista jotakin.
Olin hieman kahdenvaiheilla ostanko kauhua vai Coelhoa, mutta varmasti päädyin hyvään ratkaisuun.
Punaisen kirjasen tyhjinsivuin ostin ihan niitä hetkiä varten kun herää kesken unien ja mieli on täynnä jos kaikenlaista ajatusta. Harmittelen usein,että en koskaan vaivaudu kirjottamaan aatoksiani,vaan ne ehtivät unohtua.Hyvään juhannukseen kuuluu tietenkin sauna, hyvä ruoka , ja tälläkertaa myös nam nam raparperipiirakka. Vaaleenpunainen sydänvuoka matkaa siis mökille.

Kirpputoririntamalla ei juuri mitään ihmeellisiä, tai itseasiassa kyllä.
Olen siis jo katsellut pidemmän aikaa Vanillalle ja vauvalle yhteistä vaatekaappia.
Vanha kun on lastulevyhökötys joka pitää jokatapauksessa purkaa tulevaisuudessa kun vauva siirtyy normisänkyyn. Löysinkin kaapin,mutta kun menin sitä hakemaan se olikin myyty.Tyhmyyttäni en ollut siis varannut sitä, kuvittelin ettei sitä kukaan ehdi ostaa.
Torstaina lähdin kirpparikierrokselle Porvoo-Kerava-Klaukkala-Tuusula.
Ja vaikka kävin 700 neliöisessä antiikkihallissakin en löytänyt sopivaa.
Itkua vääntäen hormonihuuruissa ajoin kotiin.
Viikonloppuna kotokylässä vanhempien luona ollessa käytiin mamman kanssa minun lapsuudenystäväni vanhempien kirpparilla. Heti ovella seisoi kaunis vanha valkoinen senkki fasettihiotun peilin kera. Päällä luki varattu.
Sanoin ystäväni isälle,että soittaa vaan meille jos ei sattumoisin kukaan kaappia nouda.
Ja voi miten kivaa, maanantaina sain tietää että senkki on minun jos tahdon.
Hintaa vaivaset 80 euroa. Senkki tulee sunnuntaina kotiin ja pääsen vihdoin laittamaan pienen nutut ojennukseen.

Meillä on nyt "lapseton" juhannus. Pisin aika jonka olen ollut erossa kuopuksesta tulee olemaan nyt, 3 yötä. Enköhän kestä ;) Puhelimet on keksitty.
Ystäväpariskunta jotka myös saavat elokuussa vauvan lähtee kanssamme juhannuksen viettoon. Meitä on sitten kaksi naita isojen masujen kanssa <3
Toivotaan aurinkoista säätä,että pääsee masutkin paistattelemaa!!

Hyvää keskikesän juhlaa!!

Lierihattu/ brimmed hat

Mihin nämä viikot oikein katoaa.Sitä suunnittelee aina sunnuntai-illalla,että tulevalla viikolla tekee yhtä ja toista, ja kohta huomaakin että ohhoh on perjantai.
Ollaan liikuttu paljon luonnossa koiran ja muksujen kanssa.
Yritän pitää raskauskiloja jotenkin kurissa, ja luojan kiitos tässä ei ole kuin 6viikkoa jäljellä.
Joku saattaisi huomata teksteissäni pikkuisen kärsimättömyyttä,odotuksen tuskaa.
Aamuyö meni taas ihmetellessä asukin liikehdintää.
Tämä tapaus ei varmasti tule antamaan pitkiä yöunia.
Unetkin muuttuvat entistä kummallisemmiksi. Vaikka en jännitä, alitajuntani varmasti käsittelee jotain piilevää jännitystä.
Olen yrittänyt etsiä vastauksia unikirjasta,mutta eipä minun sekavia unia sekään kovin
maalaisjärkisesti selitä.

Ompelin uuden Moda-lehden kaavoilla lierihatun. Liimakankaat jätin pois,kun tuo canvaskangas tuppaa olemaan itsessään riittävän jämäkkää.

Uuden raikkaan sinivalkoraidallisen Vilan neuletakin löysin kirpparilta 1½ eurolla.
Ei mahdu napit kiinni,ei. Toppi on Gina Tricotin, ja sekin kirpparilöytö. Ihana pehmeää trikoota, ja tarpeeksi pitkä pallomasun kanssa. Tai noh, koko vaatekerta laukkua ja kenkiä myöten on kirpparilta, yllätys.

Ihanaista viikonloppua blogiystävät! Minä suuntaan tänään illalla luokkakokoukseen..

Fiinistelyä

Pientä ja kaunista,vanhaa aikaa.
Ruusunpunaisia ajatuksia.

Tampere weekend

Vietimme rentouttavan viikonlopun Tampereella.
Aloitettiin lauantaipäivä syömällä maittava ateria Viikinkiravintola Haraldissa.
Tyyristä oli,mutta ruoka oli jotakin todella taivaallista.
Viihtyisä ravintola, ja hyvä palvelu.
Lammasta, porsasta ja vasikkaa nautittuamme suuntasimme Amurin työväenkortteliin.
Taloissa riitti katseltavaa, ja luettavaa. Jokaisen huoneen oveen oli laitettu kyltti joka kertoi millainen väki siinä oli aikoinaan asunut. Yhdessä talossa jopa kummitteli ;) Kuulin selvästi Finlaysonin tehtaan työntekijän röhinää. Mies taisi tykätä nauttia hieman enemmänkin vettä väkevämpää.
Kuvat kertovat varmasti riittävästi siitä kuinka onnessani olin näissä työväen taloissa pyöriessäni. Pidin kovasti rakennusten pohjaratkaisuista.
Talon keskellä tilavat keittiöt,sivuilla asuinhuoneet.
Yhdessä talossa oli eteisestä ikkunat keittiöön. Sanoin miehelle,että jos joskus muutamme rakkaasta talostamme isompaan,haluan ehdottomasti samaantyyliin.
Amurin kahvila Helmikin piti kokea museokierroksen päälle.
Aika on rajallista ja kellon ollessa neljä suuntasimmme serkulle ja serkunvaimolle.
Ilta meni rattoisasti, ja ukkokulta sai päänsä niin kipeäksi että jouduimme hotellille nukkumaan ajoissa.
Hyvät puolensa aikaisessa nukkumaanmenossa on,sunnuntaina luovutimme huoneen aamiaista nautittuamme klo 8. Aamuinen lenkki Pyynikin näköalatorniin. Ajelimme autolla pitkin Tamperetta, ja tallustelimme keskustassa. Olen ehdottomasti aamuihmisiä. Nautin,kun kaupunki on vielä suhteellisen tyhjä autojen ja ihmisten hälinästä.
Kymmeneltä aukesi museot ja poikkesimme kirjastoon muuminäyttelyyn.
Vaikutuin entisestäni muumeista, Tove Janssonin taiteellisuudesta, ihanasta kerronnasta. 2½ metrinen muumitalo oli kerma kakunpäällä, kaiken muun sisällön lisäksi.
Näyttelyssä riittää mielenkiintoista niin lapsille kuin aikuisille.
Ikäväkyllä siellä ei saanut kuvata. Liput aikuisille 7euroa.
Muumishopista lähti tuliaiset lapsille, ja isovanhemmille.

Ihastuin Tampereeseen,ja haluan tehdä uuden retken sinne,toivottavasti tänäkesänä.
Sanoin ukolle että voisin jopa kuvitella asuvani siellä, esimerkiksi Pispalassa.

Lyhyet lomat "lapsista ja arjesta" tekee terää. Nyt tuntuu ihanalta olla kotona.
Pariviikkoa,ja viimeinen raskauskuukausi alkaa.
Viimeistään sitten on aika laittaa kaikki pienokaiselle valmiiksi.
Lähipäivinä on supistellut paljon,mutta ei varsinaisesti kipeästi. Kyllä tämäkin varmasti on täsmällinen ja syntyy harjotus-supistuksissa huolimatta ihan lasketunajan tienoilla.

Pikkuompeluita.

Ompelin serkuntytölle 3-vuotis synttärilahjaki samanlaisen röyhelämekon kuin omilla likoilla. Tosin eri kankaista ;) Ihanan raikkaan sininen hamonen tuli.
Ja joudun varmasti piakkoin ompelemaan esikollekin,kun hän niin hienosti hoksasi kankaita jääneen vielä toiseen hameeseen. Nämä on kyllä kivoja hamosia,menee pitkään kumpparivyötärön ansiosta, ja vaikka jäisikin vähän lyhyeksi voipi vaikka legginssien kanssa käyttää myöhemmin.

Trikoo bolero hurautettu suitsaitsukkelaan. Takana parit muotolaskokset.
Bolero istuu paremmin kyllä päälleni kuin mallinukelle.
Näitä tulee varmasti ommeltua enemmänkin,kiva malli ja nopea toteuttaa.
Ja kellohamosten kanssa bolerot ovat ihan parhautta.

Eilen käytiin kirpparikierroksella. Vanilla sai muutamat uudet vaatteet. Itselleni en löytänyt mitään, ihme ja kumma.Ei mutta nyt unohdin jotain, löysinhän leobardi korkkarit 5 eurolla. Niistä kuvaa myöhemmin.
Lauantaina lähdetään Tampereelle. Tuskin maltan odottaa. Haluan päästä tallustelemaan Pispalan vanhalle puutaloalueelle, koluamaan putiikkeja.
Kertokaapas Tampereen tuntijat missä kaikkialla kannattaa käydä?
Ollaan miehen kanssa ihan kahdestaan lähdössä,että ei tarvitse lapsien kannalta miettiä.
Aikaa on tosin vaan lauantai päivä, ja sunnuntai aamu. Luulen että kuitenkin sunnuntaiaamu menee hotellilla aamupalasta nauttien ja sängyssä makoillen.

Mustikkapiirakan tuoksu leviää uunista.
Toivottavasti en ole aivan liikaa herkutellut. Huomista neuvolapuntaria kauhulla odotellen :D

Söpöstelyä

Mustaa,valkoista, pikku söpöstelyä.
Huitaisin itselleni mustavalkoruutuisen kellomekon uusilla kaavoilla. Kaavat melko samanlaiset kuin aiemmassa ruskeassa mekossa valkoisilla palloilla. Tässä kuitenkin tykkään rintaosasta enemmän, ja selkäkin jää kauniisti avoimeksi.
Seuraavan mekon voisin tehdä hihoilla varustettuna.
Rinnustaan laitoin vielä pienen rusetin sulostuttamaan.

Eelin sai oman ruudullisen kellohameen.Helmassa kirsikkasydän.

Vadelmanlehtiä ja pesänrakennusviettiä

Vadelmanlehtien uskotaan vahvistavan kohdun lihaksia,helpottavan ja nopeuttavan synnytystä.
Kävin ostamassa kuivattuja vadelmanlehtiä paikallisesta luontaistuotekaupasta.
Maku on ihan hyvä,oikein kesäinen.
Ensimmäinen synnytykseni kestoksi laskettiin 8h, toinen tulikin kolmessa tunnissa.
Olen ollut pitkään kiinnostunut luontaistuotteista, ja meillä onkin monet luontaistuotteeksi luetellut tuotteet käytössä.
Se onko tästä vadelmanlehtiteestä oikeasti apua seuraavan synnytyksen helpottajaksi on oikeastaan täysin sama, tee kun maistuu hyvälle ja on terveellistä, riittää minulle.

Nyt on tullut se aika odotuksesta,kun hullu "pesänrakennusvietti" on herännyt.
En ole koskaan ollut mikään puutarhaihminen,vihepiipertäminen on kaukana minusta.
Nyt kuitenkin pitäisi saada kukkia pihaan. Äiti, tule äkkiä apuun! On kiire.
Ukko ajeli trimmerillä yhden kukkapenkin (kukkapenkkejä ei tosiaan montaa olekaan!) melkein kokonaan matalaksi luullessaan sen kasvavan rikkaruohoa! :D
Aivan kun vauva välittäisi tuontaivaallista siitä onko piha kaunis kukkapenkkeineen.
Minä ihastelin eilen kukkaan puhjenneita alppiruusujani,sekä särkyneitä sydämiä. Poimittiin esikoisen kanssa tienvarsilta kukkia ja tuotiin ne sisälle maljakkoon.Niisk niisk,atzhiuuh! Ihania ovat silti.

Onnellinen kirpparikeiju.

Viimeisimpiä löytöjä ja lahjoja.

Kirsikkapuu lautanen.Tätä kaunokaista en voinut jättää ostamatta.



Arabian pienehkö uunivuoka.
Mielessäni siinsi ajatus uunipuurosta. Tässä ehkä voisi juuri kahdelle saada puurot.
Oikeestaan tämä oli juuri niin heräteostos kun olla voi. Jotenkin pyöreät muodot,vaaleanpunainen ja valkoinen saivat ihastumaan,ja ihan huomaamatta tämä kulkeutui kassalle. Lupasin miehelle pitäväni syksyllä inventaarion vaatekaappiin,sekä astiakaappeihin.


Anoppi lähetti miehen mukana terveisinä tämän sievän tarjoiluvadin.
Miehen mummon peruja.Ja tottahan minä tämän nätin vadin huolin.



Hamonen taisi kustantaa 1euron.Istuvuudenhan näkee sitten joskus syksyllä.


Tunnustaudun ehdottomaksi "teejuopoksi", ja tämä 5 euron teekirja oli ilahduttava löytö.
Olen ehtinyt vasta selailla kirjaa,mutta pitää sisällään teenhistoriaa,teenkeitto-ohjeita ja reseptejä teen kanssa nautittaviin herkkuihin.
Tunnista Desing klassikot lähti mukaani 3 eurolla.
Retrokangas on nyt pyörinyt näpeissäni pariviikkoa, enkä oikeen vieläkään osaa päättää mitä siitä pitäisi tehdä.

Olen hulluna näihin vanhoihin lehtiin. Tämä lehti taisi pulittaa euron.
Meinasin jo tuhota tämän, jättäessäni sen modeemin päälle.
Ehti jo hieman mustua,luojan kiitos koko talo ei palanut.
Kumma että modeemikin voi kuumeta tuollatavalla.


Äiti löysi esikolle kivat kirsikkashortsit.

Hoitolapset ovat kotiutuneet omaansa, ja elämä jatkuu oman perheen kesken. Selvisin kolmesta päivästä neljän lapsen kanssa ilman totaalisia hermostumisia, ja voin olla aika ylpeä suorituksestani.Tottahan tykkään lapsista, ja rakastan omia todella paljon mutta pinnani on hyvin lyhyt. Siis nostan hattua heille hoitotädeille jotka sitä työkseen tekevät.Opettavaistakin on ollut. Jotenkin näkee omatkin tyttäret ihan toisessa valossa,kun on serkkulapsia 24/7.

Nyt käytän tämän rauhaisan hetken hyväkseni,kaavojen piirtelyä ja kankaiden leikkuuta.
Mekon ohjeet ovat englanniksi,joten pakko tässä opiskella siis englanninkielistä ompelusanastoa.