Prinssessalasta päivää

Sunnuntaina on puoliväli raskaudessa saavutettu.
Eilen kävimme katsomassa masuasukasta ultrassa. Niin kuin otsikosta saattaa päätellä, meidän akkavalta jatkuu, elokuinen vauva osottautui tytöntylleröksi.
Jotenkin en yllättynyt,kun kätilö kertoi asukin edustavan tyttöä.
Ja avokin ilmekin oli vähän sen näköinen,että niinpä niin! :D
Siispä ei juurikaan tarvitse lähteä vaatteita ostelemaan. Mutta tietysti jotain pikku prinsessalle omaa ja uutta voisin itse väkertää.
Ihanaa, kun tytön laskettuaika osuu kesälle, vaikkakin masun kantaminen voi olla pikkuisen raskasta kovilla helteillä.
Nyt suunnataan likkojen kanssa kangaskauppaan!
Ainiin, huusin huutiksesta 50-luvun loppupuolen matkalaukkua.
Toivottavasti hinta ei nousisi kovin korkeaksi. Saisin sinne jonkinverran kankaita ym. ompelutarvikkeita, jotka tällähetkellä lojuvat ikävästi muovipusseissa kirjoituspöydänalle sullottuina.

Kirppistelyä ja inspiraatiokuvia.

Vallan ihana ilma! Aurinko paistaa, eikä tietoakaan eilisestä tuulenmyräkästä.
Alan herätä horroksesta ja harrastaa aamuisia kirpparikierroksia.
Nyt on vain huono tarjonta kirpuilla ollut.Eilen kävin kahdella isommalla, mutta en löytynyt kuin yhden ruutupaidan. Tänään saldona oli esikoisella parit paidat ja tytöille yhteiseksi Fisher Price Little People kioski. Tykkään itsekin kovasti noista Little People jutuista, käy isommille,että melkein vauvaikäisille.
Ja se "äitiysdementia". Innoissani kannoin kotiin uusimman Suuri Käsityö lehden, ja mikäs se siellä eteisen pöydällä seisoi? Samainen lehti! En vaan jostain syystä muistanut,että minullehan tulee tämän vuoden lahjatilauksena Suuri Käsityö.
Pikku tipunen nukahti kauppareissulla vaunuihin, ja onnellisena jatkaa uniaan viileällä verannalla. On siis aikaa selata uutta lehteä. Silmiin osui pitsihansikkaat. Kauniit ovat, mutta en tiedä osaisinko tehdä. Ompelu on enemmän minun juttuni, ei tarvitse silmukoita laskea. Sitten tuo "pallohame"... Tuntuu että tälläviikolla on taas mentävä Eurokankaaseen.

Kotiin tuomiset ja valmiiksi ommeltu kolttu

Kolttu valmiina. Hihat kaksinkertaiset pussitetut.Yläosasassa vuoritettu kaulus, joka osottautuikin kinkkiseksi, mutta lopulta onnistui hienosti.
Patellavyö antaa kivasti ryhtiä muuten "kolttumaiseen alaosaan", ja kasvava masukin korostuu sen ansiota.Helmaan ompelin mustan pitsin.
Olen tyytyväinen,vaikka meinasi koneen kanssa pinna plaa ja muutamat ärräpäät lensi ja hyvä kun en heittänyt koko masiinaa ikkunasta ulos! :D

Messu tuliaisia:
Hiushärpäkkeitä tuli muutama erilainen. Kaikki paitsi leobardirusetti Vaudelvillen kojusta. Vielä olisin yhden halunnut, missä pinkki iso rusetti ja verkkoa, mutta se nyt jäi. Punainen leninki mustilla palloilla on 60-luvulta, aah palloja!
Turkoosi kukkaro on juuri sopiva kameran säilytyspussukaksi.

Ihana päivä Vintagessa

Klo 7:00 eilenaamulla aloin ommella uutta kolttua. Ja ompelin sitä vielä puolikymmenenaikaa! Ei ollutkaan niin nopea kuin olin edellisiltana uumoillut.
Siis nuttura kireellä,hiki otsalla halusin saada sen valmiiksi. Mutta ei, kolme neulaa katkesi ja kone teki tenät! Niin jäi kolttu kotiin. Onneksi ei ole kuin parit hassut pätkät ompelematta, ja isä sai korjattua koneen silläaikaa kun olin humputtelemassa.
Aamupäivästä suunnattiin siis Helsingin Ruoholahteen kaapelitehtaalle.
Onneksi mieheni lähti kuskaamaan meitä kolmea naikkosta, joista kukaan ei ollut innokas lähtemään itse autonratissa seikkailemaan... kjäh kjäh, joutaa hyvin tuo ukko kuskata ;)
Kertakaikkisen mukava päivä hyvässä seurassa kauniiden ihmisten,ihanien vaatteiden, asusteiden, huonekalujen ja hyvän rock-musiikin siivittämänä.
Päivän kruunasi vielä Itiksen Kiinalaisessa syöty Kana Kung Po, ja tietysti jälkkäriksi friteerattu banaani+jäätelö.
Löysin paljon kaikkea minkä olisin kotiin voinut kantaa, mutta tiukka budjetti rajoitti.
Visuaalinen nautinto oli kuitenkin suuri!!
Ja enhän minä tyhjinkäsin kotiin tullut,en suinkaan.
Tänään kuvaan aarteeni ja tietysti uuden kolttuni. Siis palataan asiaan.

Helsinki Vintage

http://www.elle.fi/lifestyle/vinkit/_a106734/helsinki+vintage+valtaa+kaapelitehtaan/

Sunnuntaita kovasti odotan. Ihanien naisten kanssa pääsen kyseiseen tapahtumaan.
Ihan omaa aikaa minulle, kun mies jää lasten kanssa kotiin.
Aika harvinaista herkkua, ja hyvällä omallatunnolla voin sanoa ansainneeni tälläisen päivän. Uudella kameralla saan varmasti tallennettua kauniita kuvia.
Tyhjinkäsin en aio tulla takaisin,vaan toivon ja tiedän löytäväni ihanan hiuskoristeen,päähineen. Nyt peukut pystyyn, että esikoinen ei juuri viikonlopuksi sairastuisi tähän vatsatautiin. Itselläni onneksi alkaa olla ohi, ja voi kuinka ihanalle maistui tänäaamuna ihan vaan paahtoleipä juustolla ja juomana mustikkakeitto.
Ja eilen heikko-oloni kummasti koheni, kun mies toi postista Gina Tricot fiftarityylisen ruutumekon. Siitä kuvaa aikanaan, varmaan puen sen päälleni 20.3 ystävien häihin.

retrokellonen..

Ihanan retroinen kellomekkoni odottaa syksyä.
Löytyipä sieltä exän tädin ompeluvarastoista ruskea retroinen vetoketjukin!
Eilisellä kirjastoreissulta sain kuin sainkin Suuri Käsityö 2/2001.
Säilyttävät noin vanhoja lehtiä kellarissa, ja kysymällähän se selvisi.
En juuri lehteä kirjastossa katsonut, ja kotona sitten tajusin et äh,enhän mie tuollaista liiviäitiysmekkoa halua itselleni.
Täytyy käydä Euronkankaassa selaamaassa kaavakirjaa.
Jokatapauksesssa nyt en jaksa juuri ajatella ompelemista.
Eilen illalla noro-virus päätti kotiutua minuun. Yö meni sitten siinä, ja nyt hyvä kun tolpilla jaksaa pysyä. Ja minä kun luulin välttyväni taudilta.
Suoraansanottuna, nyt saisi riittää sairastelu.

Sunnuntain sokerimunkit

Ensimmäinen kerta munkkienpaistossa.
Pirkan reseptillä tehty. Luin kommentteja, ja moni oli polttanut munkit päältä ja sisältö oli jäänyt raaaksi. Minun munkkini onnistuivat kuitenkin mahtavasti. Rapeat päältä, kuohkeat sisältä.
Onneksi löytyi rasvakeitin, jossa saa asteet säädettyä juuri oikeaksi.
Munkkeja tuli 20 kpl, ja ensimmäiset kymmenen meni suoraan "parempiin suihin".
Aloitin eilen ompelemaan retrokankaasta, en niitä tyynynpäällisiä vaan ylläri ylläri kellohametta. Jotenkin vaan kangas ruskea-valkoisenaan olisi niin kiva syksyllä.
Elän aikaa vauvansyntymän jälkeen, kun taas joskus mahdun kellohelmoihin! :)
Yritin netistä löytää äitiysvaatteisiin kaavoja, ja sain ainakin vinkkejä mistä vanhoista lehdistä niitä voisi löytää. Mahtaako kirjasto säilyttää jotain 2/2001 Suuri Käsityötä.. epäilen.
Mutta yrittänyttä ei laiteta, marssin tänään kirjastoon katsomaan mitä sillä on tarjota.

Kuopuskin sai vihdoin ja viimein vesirokon, kaksiviikkoa esikoisen ensinäppyjen jälkeen.
Inhottavaa, kun tuppaa vaippa-alueelle hirmuset näpyt tulla.
Vanilla on jaksanut hienosti taudin, pienen lämpöilyn ym kanssa.