Tämä kappale herättää aina niin suuria tunteita,että tippa on linssissä.
Siitä kuukausia kun viimeksi kuuntelin tätä.
Tänään mietin aamusta suhdettani avokkiin, halusin palauttaa taas sen saman tunteen mieleeni kuin päivänä jolloin hän muutti luokseni.
Siinä olohuoneen lattialla sylikkäin itkimme onnellisuutta.
Tämä runo kuvaa hyvin silloisia tunteitani.
En elä kylmässä rakkaudessa, tuulen riepottelemista unelmista.
Elän lämpimässä hetkessä, jolloin kaksi ihmistä kohtaa, purkaa kaipauksensa kosketukseen.
Elän siinä tunteessa,kun tuntuu olevan tärkeää tietää toisen kaivanneen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Niisk. Kaunis runo.
VastaaPoistaKo. biisiä tuli joskus kasiluokalla kunneltua aika ahkeraan. Ja varmaan vähän vielä ysilläkin.