Mikä tietysti syyskuun parhaus on, "siskoni" syntymäpäivät. Laatuaikaa parhaassa seurassa, muutama lasi viiniä. Särkyneempikin sielu parsitaan tälläisenä iltana kokoon. Ja hyvät muistot kantavat pitkälle niin hektisessä arjessa.
Ompelin synttärisankarille aivan hänen näköisensä mekon, väkersin pari hatuketta ja olin äärettömän iloinen lopputuloksesta, ilmeestä joka levisi synttärisankarin kasvoille. En tiedä kumpi on hienompaaa,olla lahjanantajana vai saajana. Nyt on mennään jo pitkällä sunnuntaissa, olo on raukean väsynyt mutta onnellinen. Pienet ihmistaimet pyörivät viikonloppuna ostetuissa kirpputorileningeissä.tyytyväisinä. Valmistaudun tulevaan viikkoon rauhoittamalla mieleni ihanien blogien äärellä. Tälläistä täällä tänään.
Kevyesti kellottuva mekkonen, stretch puuvillasta. Kangas löytyi Eurokankaan alelaarista.
Hatukkeet.Jo aikoja sitten löytyneet sulat pääsivät vihdoin käyttöön. Kuulin että näistä sulista ei saisi itselle tehdä, tuottaa epäonnea, joten teen ystäville ja toivon joskus jonkun tekevän minulle ;)
Kumpaisessakin hatukkeessa pohjana käytin paksua askarteluhuopaa. Kukat, höyhenet ja rusetin on kiinnitetty kuumaliimalla. Muutoin kankaat,pitsit ja paljetin ommeltu käsin.
Näitä on niin hauska tehdä että voisin tehtailla vaikka aamusta iltaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti