Old pictures

Mikä nainen!Mikä tyyli!Isotätini Linda Howard (os.Issukka)
Liekö Eevi tyttäreni hentoisen hentoinen rakenne täältä peräisin?


Isoisoisoisäni Ivan Issukoff, Kareliasta Venäjällä.

Isoisoisäni Nikolai & isotäti Eva. Isoisoäiti Audotja (suomalaisittain Outi) , isotäti Eva & tytär Hannele.
Outi-mummolla oli 16 lasta! Siinä on ollu maatalonemännällä hommaa.
Pappanikin pyöräyttänyt maailmaan pyykinpesun lomassa.

Auttamiseniloa.

Äitini on ystävystynyt vuosia sitten eläkkeellä olevaan entiseen hammaslääkäriin, nykyiseen antiikkikauppiaaseen. Äiti on autellut vanhaa rouvaa pienissä huonekalujen entisöintiprojekteissa.
Aina silloin tällöin täti muistaa kiittää esim. antamalla tuntuvia alennuksia,taikka ihan vain antamalla jotakin ilman maksua. Ihana vanha rouva lähetti minulle kaksi rintaneulaa,kun kuuli vintageharrastuksestani. Rusettirintaneula ja lehtikullattu "timanttinen" rintaneula ovat antiikkikauppiaalta. Hän oli meinannut että voin käyttää niitä hiuspäähineisiin. Taidan kuitenkin pitää ne ihan alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Kolmannen rintaneulan olen vastikään käyttöönottanut. Sen pelastin erotessani ex-miehestä. Niitä mummon siskovainaan peruja joita kukaan muu ei olisi huolinut. Minä huolin ja ne jaksavat ilahduttaa, niin kuin viimetalvena löytämäni 50-60luvun ompelukirja. Kaikenlaisia nappejakin riittää hamaan tulevaisuuteen. Vaikka en Laila Huovista tuntenutkaan on mielessäni kuva lämpimästä elämäniloisesta naisesta, joka rakasti kirjallisuutta ja käsitöitä. Naisesta joka saattoi istua tunti toisensa perään puikot paukkuen neuloessaan läheisilleen milloin mitäkin lämmikettä. Näen hänet lyhentämässä naapurinukkojen housunpuntteja, taikka korjaamassa naapurinkakaroiden leikeissä ryvettyneitä vaatteita. Laila, joka säästi rintaliivienhakasetkin,joita minä olen sitten käyttänyt väkerryksissäni. Että eihän se "hamstraaminen" aina pahasta ole. Joku saattaa jopa vuosikymmenien päästä pitää niitä rintiliivinhakasia varsinaisina aarteina. Tai melkein itkeä onnesta löytäessään sen 50 vuotta vanhan ompelukirjan.

Vanha nuuskarasia on paikalliselta kirpputorilta.
Nuuskaa en kyllä käytä, ja tupakanmittakaan ei siihen sovi, mutta rasia on näppärä korujen säilytykseen. Ompahan ainakin sen verran jäykkä avata,että eivät korut reissussakaan putoile. Kannessa on kaunis kaiverrus, joka kuvassa näkyy varsin heikosti. Valokuvaus kurssille?!?! :D

Mekkonen..

En ole ommellut sitten aikapäiviin. Tiedättehän tunteen, että mitään ei saa aikaseksi, vaikea tarttua mihinkään toimeen, etenkään sellaiseen ärsyttävästi keskeneräiseen. Minulla tämä mekko on maannut tuolla kaapissa keskeneräisenä rypistymässä, niin kuin moni muukin ompelus/käsityö makaa. On vaan niin vaikea saattaa keskeneräiset loppuun. Yleensä kun alotan jotain haluan sen valmiiksi alusta loppuun mahd. pian.

En ole ostanut itselleni mitään sitten marraskuun. En ole käynyt edes kirpputorilla.
Asia korjaantui eilen. Tilasin nettikaupasta lumoavan kauniinmallisen 50-luvun iltalaukun, ja vähän käytetyn Ever Dress mekon. Mielestäni ihan ansaittua,olenhan sentään ollut melkein kuukausitolkulla ostamatta mitään, tai no jos ei joulukuunalun Olivia Rougelta tilausta lasketa! ;)

Odotan jännittynein mielin kevättä. Tavallaan toivon että aika pysähtyisi. Palaanko töihin,vai jatkanko kotihoidontuella syksyyn/talveen. Toisaalta olisi ihana päästä tienaamaan niin että jäisi hieman edes ylimääräistä palkasta. Haluaisin sisustaa. Toisaalta taas lapset ovat niin kovin vähän aikaa pieniä. Esikoinen täyttää huhtikuussa kuusi. Herranjestas, pian on koulu edessä. Minä kun en osannut aavistaa kuinka paljon sekin tuo mukanaa huolia ja stressiä.
On tämä vaimokkeena ja äitinä olo sitten välillä kaikkea muuta kuin helppoa.

Keväänodotusta! Tänne saa lähettää aurinkoa,sitä tarvitaan!

Vintage stories

Lahjojen antaminen on mukavaa mutta vähintään yhtä mukavaa on saada lahja joka nostattaa hymyn ainakin korviinasti.
Nämä kaksi lahjaa,lahja minulle, lahja Eevi-vauvalle ilahduttivat enemmän kuin osasin odottaa.

Miss Etoile pussukka www.missetoile.dk
Kannattaa käydä kurkkaamassa.
Voi kuinka olenkaan tätä pussukkaa hypistellyt.
Pussukka piti vielä sisällään koruneuloja, tai mitä lie kauniita neuloja ovatkaan.
Kuinka lahjanantaja osasikaan antaa jotain näin miellyttävää.
En edes osannut viimevuonna odottaa saavani kyseiseltä ihmiseltä mitään, ja yllätys oli erittäin positiivinen.

Eevi-vauva sai suloiset tossut ja myssyn. Näitä pikkuneiti tulee käyttämään nyt talvella meidän vetoisassa vanhassa kodissamme, sekä kevään lämpenevinä päivinä vaunulenkeillä.

Myssyyn oli kiinnitetty pahvilappu,joka kertoo:
Shapes of the 50`s
Inspired by the rolling days of the American 50`s filled wiht bright colors,cupcakes,bows and flowers, we give you fun and happy collection for all girls.

Kotona taas.

Lomat lomailtu ja aika palata arkeen. Arkeen paluu on tapahtunut ikävimmällä tavalla,sairastamalla. Uudenvuodenaattona tultiin Portugalinreissun ja mökkeilyn tiimellyksestä kotiin. Ensimmäisenäpäivänä sain kokea miltä tuntuu vatsatauti ja siihen päälle kuume joka kestikin sitten melkein kokonaisen viikon.

Reissu oli aivan ihana, enkä olisi milllään tahtonut palata Suomeen. Kyllä aurinko ja lämpö vaan on enemmän juttuni. Etukäteen nimeltämainitsemattomat kauhistelivat "ei käy sääliksi lähteä kolmen lapsen kanssa reissuun". Mutta lapsien kanssa meni hienosti niin kuin jo etukäteen varsin hyvin tiesin. Ainoa kommellus matkalla oli laukkujen häviäminen,mutta nekin tuotiin vuorokauden päästä hotellille. Nyt suunnitelmissa onkin lähteä pidemmäksi aikaa seuraavana talvena, ehkä jossainvaiheessa jopa muuttaaa pysyvämmäksi ajaksi. Portugalissa on älyttömän halpaa vuokrata vaikka talo, joten omaa ei kannata ostaa.
Tosin nythän nuo uumoilevat konkurssia,että kuinkahan mahtaa käydä rakentamisen. Silläsaralla kun tarkotus olisi yrittää, jahka asuisimme siellä.


Ainoat asiat mitä saatoin ikävöidä, koira ja ompelukone!
Olen kärsinyt aivan järkyttävästä matkanjälkeismasennuksesta.
Tänään on ensimmäinen aamu reissuilun jälkeen,kun tuntuu siltä että kannattaa herätä tähänpäivään! :D Eihän tässä ole montaa kuukauttatta Helsinki Vintageenkaan, ja yhtä ja toista ihanaa happeninkiä olisi muutenkin tiedossa kevättä kohden mennessä.
Ei tässä muu auta kuin tarttua tuumasta toimeen,kaivaa rakas ompelukone esiin.
Unohtaa nuo luminietokset ja pimeä, tehdä niitä asioita joista nauttii. Kyllä se keväänaurinkokin taas joskus paistaa.

Hakkaraista coctail-lasissa

Lauantaina vietin täydellisen hetken juoden Herra Hakkaraista coktaillasista. Ilmeisesti kaikki maistuu paremmalta hienosta lasista nautittuna. Pöydästä löytyi paria maukasta juustoa, ja miehen sisko oli leiponut ihan minua varten joulutorttuja,ja varannut kuskin reissua varten alkoholitonta kuovuviiniä.
Vietin siis lauantai-illan/yön kuskina, mutta ainakin siihen asti nautin kunnes piti äijäkööriä hakea nyrkkeilymatsista.
Kävimme katsastamassa SexHibitionin. Tulihan koettu,en vaan tiedä oliko 20 euron arvoista ottaen huomioon "peräkammarin pojat", jotka ottavat oikeudekseen tulla julkeasti kourimaan.
Minusta ei edes tuollaiseen tapahtumaan voi hyväksyttävästi kyseinen käytös kuulua.
Onneksi olin sonnustautunut tiukkaan kynähameeseen, joten pahimmalta vältyttiin.
Olivia Rougen satiininen korsettivyö pääsi ensimmäistä kertaa käyttöön.
Kuva tosin ei oikein anna oikeutta vyölle.
Tytöillä on aina hauskempaa, ja yö todellakin lässähti vasta kotiinpaluu matkalla.
En juuri koskaan ole kuskina, ja nyt jälleen muistan miksi.
Sunnuntaiaamu koitti, ja kyllä saattoi hieman väsyttää kolmentunnin yöunien jälkeen.
Tuo meidän pienimmäinen on vaan niin valloittava,että väsyneen kuskinkin huulille nousee hymy. Hän on alkanut jutella ja naureskella aivan koko ajan. Ei ole kauniimpaa ääntä kuin pienen vauvan nauru.

Ompelukoneen ääreen en yksinkertaisesti ole kerennyt,enkä jaksanut. Kaapissa on parinkin mekon kankaat leikattuna. Vaan tämä valloittava pikku-Eevi herää päiväuniltaan/yöuniltaan aina silloin kuin pääsen aloittamaan. Laittakaa peukut pystyyn, notta tänään hän nukkuisi kiltisti 2½ tunnin päikkärit, ja mamma pääsisi surruttelemaan. Tulossa oikea pimeänajan piristysmekko! :)

Enää 8 päivää, jouluun! Kyllä vaan,meidän joululahja "avataan" silloin.
On alkanut jo hieman jännittää kuinka matkustaminen 3 tyttölapsen kanssa onnistuu.
Perhosia vatsassa niin hyvässä kuin pahassa.

Joulumuori ARPOI

Arvonta ohi.

Ihanan Vintage Virkkauskirjan voitti Piaf

Emalikupot ja joulunherkkujen onnekas saaja on Pinja

Onnea voittajille!
Laittakaahan yhteystietonne sähköpostiini, thymepope@hotmail.com.
Yritän postittaa viimeistään ensiviikon aikana.

Tänään olen ollut liikenteessä varsin joulumuorin näköisenä! ;)
Punainen ihanan väljänmallinen takki on Huutonetistä 15e. Uutena vastaava maksaa päälle 100e. Varsinainen löytö siis.
En ole juuri nokkaani lastenkera ulos laittanut, mutta nyt reilu kymmenasteen pakkanen on juuri sopiva lämpötila nakeroiden kanssa ulkoiluun.
Löysin Nellinan vinkistä aivan huippu kihartimen,tämä malli .
Kiharapilvi tulee tuossa tuokiossa pitkiinkin hiuksiin.

Postinjakajakin on ilahduttanut minua pehmeillä paketeilla. Mm. postia on tullut Olivia Rougesta ja Vivien Hollowaylta. Perjantai on ihan ovella, ja miehen firman tarjoama pikkujouluristeily.
Odotankin saavani verhoutua uuteen Holloway mekkooni.
Palataan myöhemmin pikkujoulupostauksen kera!