Mekkomaniaa ja tuhat ja yksi yötä.

Eilen päivä tuntui niin tuskastuttavan pitkältä.Olin hermoraunio. Keskimmäinen tytöistä on päättänyt jättää päiväunet pois ja meininki alkaa jo kolmenaikaa iltapäivällä olla meleko hurjaa. En omista pitkää pinnaa, ja kun en saa itse päivässä ainoatakaan hetkeä hengähtää lentelevät ärräpäät ja tekisi mieli heittää hanskat tiskiin. Vanilla on oman hurjan temperamenttinsä perinyt mistäs muualta kuin minulta,että itseä tässä saa katsoa peiliin kun pikku uhmaikäisen kohellusta katselee. Käytin koiraa illalla ulkona. Siinä rappusilla seisoessa katselin taivasta, vaaleanpunaista. Lunta joka sai puunoksat notkumaan, ihan hiljaista, autojakaan ei ajanut ohi. Olo muuttui kertakaikkiaan seesteiseksi. Hyvämieli, ja päätin että kyllä tämä taas tästä. Kyllä ne muutkin mammat lapsineen selviää.

Ompelin viimeviikolla mekon,apinoiden Seinäruususta. Mekko siis ommeltu vanhasta satiinipussilakanasta. Pussilakana kun oli pariton, ei harmittanut yhtään leikelle se mekkoon.Ihan kivannäköinen siitä tuli.Punaiset Espanjalaiset kengät äitini löysi kirpparilta 5-eurolla, ja onnekseni olivat hänelle pikkuisen liian pienet,joten päätyivät minulle ;)

Minulla on viikonloppuna lomaa isommista tytöistä. Ihana äitini tarjoutui avuksi.
Hengähdyhetki, silkkaa rauhaa. En harrasta tällähetkellä yksinäni mitään kodin ulkopuolella ja tälläinen viikonloppu on enemmän kuin tervetullut.
Ja arvaattekos mitä, liput Tuhat ja yksi yötä burleskifestivaaliin on ostettu.
Lähden sinne rakkaista rakkaimman serkkuni kanssa. Tätä on odotettu ja nyt kun liputkin on ostettu en voi enää perääntyä. Teemanmukaisesti en varmaan pukeudu,vaikka vatsatanssia harrastaneena kolikkovöitäkin löytyy, mutta en ihan koe omakseni vatsapaljaana oloa,enkä tähän hätään ehdi vatsanpeittävää Itämaista asua loihtia. Ihastelen siis muita,ja ihasteltavaa tulee varmasti riittämään. En malta odottaa! ;)


Kaivoin kaapista tuon vaaleanlilan mekon. En ole sitä juuri kertaakaan pitänyt, ja mietin pitäisikö laittaa myyntiin. Olen oudoksunut mekon yläosan mallia,ja ostaessani mekon n.2 vuotta sitten ukkoni sanoi,että näyttää kuin olisin makkarankuoreen sonnustautunut. Tosin olen hoikemmassa kuosissa nyt, ei se mielestäni ehkä enää makkarankuorta muistuta.
Mekon kuosi on kyllä kaunis,mutta kovin kovin erikoinen, enkä oikeen tiedä pidänkö vai en.
Kahdenvaiheilla siis..

Nautinnollista viikonloppua!