sunnuntai 29. toukokuuta 2011

Dear Emma & almost free dress





Minulla on huonekalujen osalta samanlainen rakkaus,kuin esim. asusteissa kengät ja laukut. Pikkutuolit, isommat lepotuolit, tuolit yleensäkin löytyvät ensimmäisenä tien silmiini.
Emma-tuolit ovat hirmu söpöjä helmaröyhelöineen ja etenkin ne joissa on etujalkojen alla rullat.
Äidilläni on vanha Emma-tuoli projekti, jota olen tietysti useampaan otteeseen kerjännyt. Se on kaunista haaleaa vaaleaa kukkakuosista kangasta.
Kirpparilta löysin viimeviikolla kuitenkin meille paremmin sopivan Emman. Roosaa rakkautta ensisilmäyksellä. Entisöity Emma lähti mukaani sadaneuron hintaan,aika sopuisaa mielestäni.





Vielä siitä melkein nollaneuron mekosta.
Mekko kuului joskus seurakunnan "sullo pussi täyteen viidellä eurolla" pussiin.
Mekon pituus oli ihan mahdottoman hirvittävä, ainakaan näin suht lyhyehkölle ihmiselle juuri vajaa nilkka pituus ei kovin imarteleva ole. Harkitsin koko mekon nappaamista, mutta kangas oli kuitenkin kiva, joten kyllä. Mekko jäi laatikonpohjalle pölyttymään melkein vuodeksi.
Torstaina tarvitsin rennon pehmeän puuvillaisen olomekon mökille. Siispä nipsnaps mekon helman lyhennys. Jos ei muuten mekkoa tule pidettyä, niin ainakin mökillä.

1 kommentti:

  1. Onpas ihana Emma-tuoli, ja satanen tuosta entisöidystä kaunottaresta on minunkin mielestä oikein hyvä hinta! Nuo pikkupyörät niiiin kuuluu tuohon tuoliin. Ja ne on jotenkin niin ihastuttavia, kun vaikka ne on jyhkeitä, niin samalla niin siroja tuoleja. Hassua :)

    VastaaPoista