torstai 2. kesäkuuta 2011

are doing something.




Vuosi sitten kesällä minulla oli täällä blogissanikin esiteltynä 6 tuolia + pöytä projekti.
Nyt vihdoin muistin laittaa tännekin kuvaa millaiset uudet väritykset tuolit saivat.
Nämä ovat siis jo kerenneet olla keittiössämme syksystä saakka, ja yksi roosa saanut jo hiusväritahraakin. Kuvasin nämä tuolit näin vain värit nähdäksenne, keittiömme ei ollut kuvauskelpoinen, sotkua...hups ;) Tuolit on maalattu Empiren öljymaalilla, tosin Uulan värikarttaa käyttäen sävytetty. Huonekalujen kunnostukseen haluan ehdottomasti aina käyttää öljymaaleja lateksien sijaan,vaikka kuivuminen kestääkin muovimaalia huomattavasti kauemmin.


Kesäkuu toi tullessaan kukkavillityksen.Tänävuonna se iski minuun ennenkokemattomalla tavalla. Tai oikeastaan se tulee jokavuosi pikkuriikkisen enemmän.
Kävimme aamulla retkellä täällä . Keskellä ei mitään sijaitseva taimitarhan tarjonta on tälläiselle todelliselle "kukkamaallikolle" huikea. Hinnat ovat huomattavasti edullisemmat kuin esim. Plantagenissa. Harmi kun en ole aikaisemmin ollut tietoinen paikasta, mutta kesällä tulen asioimaan siellä monasti, ehkä jo ylihuomenna.
Pakko myöntää, meidän pihallamme olen jaksanut aiempina vuosina hädintuskin ostaa kukkalaatikoihin kukat jne.Nyt suunnittelen tuon mädän hiekkalaatikon poistamista, paria marjapuskaa tilalle. Mahtaisiko mun pihalla mikään menestyä?!? :D



Meidän pikkuruinen mansikkapenkki sai kaverikseen herneenversoja. Toivottavasti saamme edes muutaman maukkaan ja luonnonmukaisen herneenpalon tuosta.

Naamakukat, niin kuin tyttäreni nimittää orvokkeja ovat tietysti kesän suosikki kesäkukkiani.
Vanhoille tiilille voi keksiä monellaista käyttöä.

Sydänkulho löytyi hetki sitten kirpparilta, ja nyt se pääsi ulkokäyttöön.

Tulevana viikonloppuna on monella valmistujaiset. Yksi toistaan suurempia haaveita,unelmia,tavotteita tulevaisuudelle. Teennäisiä puheita, turhamaisuutta. Vaikka turhamaisuushan on ihanaa! Minä aion nauttia juuri nyt hetkestä, auringosta, kiireettömyydestä (lue yrittää olla menettämättä hermoja edes hetkeksi kolmen lapsen äitinä), muistaa että olen saanut elää arvokasta aikaa kotona näiden nakeroinen kanssa, pian se on vain muisto.
Painan ne hetket mieleen,kun aamulla saan vielä istua teekuppi kädessä, keittää kylmenneen veden monta kertaa uudestaan unohdettuani koko teenjuonnin.
Saan vielä muutamana päivänä unohdella rauhassa, ravata kauppareissulle lähtiessä kolmekertaa sisällä hakemassa avaimia, kännykkää, huulipunaa.
Kerkeän vielä ottaa aurinkoa, tänäkesänä olen päättänyt saada päivetyksen kuolemankalpealle iholleni.

Mukavaa viikonloppua! Tämä jäänyt ihmettelemään tomaatintaimia, vieläkö ne elävät.

1 kommentti:

  1. Ihanan varisia nuo tuolit. Kiitos hienosta ideasta - jotain tallaista taidan nikkaroida meidan keittioon. Aitina olo on kylla maailman haastavin homma - mutta niin palkitseva.

    VastaaPoista